Tänään harmaassa noin nolla-asteisessa kelissä oli aika vaikea löytää polkua, jolla olisi voinut kulkea kastelematta sukkiaan, kaatumatta jäätiköllä tai muuten möyrimättä sulaveden mutaamilla rinnepoluilla saati kiipeillä kallioilla. Littoisten luontopolkua pääsi pienen matkaa (Verkatehtaan tehdasasuinalueen takaa Kuovinluodosta lähtevä Littoisten järven rantaa kulkeva reitti, pituus Kuoviluodosta hiekkarannalle reilu 3km ja takaisin sama). Ruissalossa onnistui sentään kävellä hiekkaisella pyörätiellä ja hetken matkaa kansallispuiston alueella kulkevaa metsäpolkuakin. Mukana oli kenkiin asennettavat nastat muuten ei metsässä kävelty ja pyörätiekin oli osittain paikoin pahasti jäinen. Kulkijoita oli mukavasti ja useilla olikin nuo kenkiin asennettavat nastat kengissään ja mukana kävelysauvat.

Ruissalon luontopolulla
Ruissalon metsäpolulla
Näitä saa ainakin Honkkarista.
Näitä saa ainakin Honkkarista.

Ruissalossa näytti olevan auki Cafe Avelia, Tammenterhon opastuskeskus ja  siitä jatkettaessa eteenpäin kohti Ruissalon kylpylää ”Uimakoppikahvilan” isäntä oli parkissa odottelemassa kahvittelijoita. Palasimme kuitenkin metsäpolkua takaisinpäin ja siitä pyörätietä opastuskeskukselle, jossa auto oli parkissa, joten isännälle huikattu lupaus mahdollisesta paluumatkalla kahvittelusta jäi toteuttamatta. Ruissalon merialue oli tietenkin täysin avoin ja bongasin sieltä yhden tietyn väyläpoijun, johon törmäämisen vältin viime sekunneilla viime kesänä ollessani ohjausvastuussa matkallamme kohti Aurajoen suuta. Ei siitä nyt enempää…

Ruissalon kauniista maisemista nauttii minä vuodenaikana tahansa ja merellinen tuulahdus virkistää mukavasti. Palveluja on ympäri vuoden, koska alue on suosittua kävely-, pyöräily- ja retkeilyaluetta. Kauniit pitsihuvilat ja meren läheisyys antavat vaihtelua kaupunkilaisen betoni-asfalttimaisemiin.

Tuo punainen tuolla takana...
Tuo punainen tuolla takana…

Nyt jos et omista noita nastoja tai sinulla ei ole nastoitettuja talvilenkkareita tai muita nastallisia kenkiä tai kävelysauvoja suosittelen hikiliikuntaa sisätiloissa tai uintia, kuntopyöränkin voi nostaa parvekkeelle ja porhaltaa siinä raittiissa talvi-ilmassa. Harmillisen välikautista ilmastoa nyt tavallisen retkeilijän kannalta täällä eteläisemmässä Suomessa.

Turkuhan se siellä
Turkuhan se siellä

Kotia on kiva palata ja nautinto syödä pitkän reissun jälkeen vaikka eilisiä tähteitä lämmitettynä mikrossa. Eiliset tähteet olivat porsaan ulkofilepihvit, pannulla suikaleina kypsennetyt kasvikset (perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, paprikaa, sipulia ja valkosipulia vähäisessä öljyssä ensin ja sen jälkeen hitaasti kypsentäen maustettuna suolalla ja timjamilla), helppoa ja hyvää. Salaattia sekä raejuustoa ja omatekoista salaatinkastiketta. Jälkiruoaksi Fazerin suklaata (mustikkajogurtticrispejä ja maitosuklaata), punaviiniä ja shakkia, jonka voitti blogisti…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s