Tällaiset lauantaipyhät ovat tervetulleita ja mielenkiintoisia poikkeuksia kalenterissa. Joskus voit jopa unohtaa, että pyhälauantaina ovat ne kaupat kiinni. Nyt ei käynyt niin vaan jo torstaina tuli tehtyä ruokaostoksia ja vielä perjantaina töistä palatessa oli hauska käydä herkkuostoksilla ruuhkaisassa marketissa. Tulipa juhla-aaton fiilistä siitäkin.

Aattoiltaan kuului kolmen kynttilän sytyttäminen edesmenneiden omaisten muistoksi. Koen sen ekologisemmaksi tavaksi, kuin viedä muovipäällysteinen kynttilä hautausmaalle yhteiskynttiläpaikalle. Omien omaisteni haudat ovat satojen kilometrien päässä, joten muistelu ja kynttilöiden polttaminen kotona on pyhäinpäivän tapani.

Pyhäinpäivän aamupäivänä aika kuluikin hyötyliikunnalla haravoimalla loputkin puista pudonneet lehdet pois. Samalla tuli mietiskeltyä pihaparannuksia toteutettavaksi ensi kesänä.

Haravoinnin jälkeen sauvakävely- ja sauvajuoksulenkki läheisellä pururadalla maistui tosi hyvältä. Kokeilepa sauvajuoksulenkkiä pururadalla näin: tasaiset osuudet ja alamäet sauvakävelet ja ylämäet juokset sauvojen avustuksella ylös. Kunto nousee kummasti.

Täällä seudulla kaupunki on asennuttanut useille ulkoilupaikoille LeikkiSet-liikunta- ja urheilulaitteita. Niitä on tullut käytettyä jo usein. Tosi kivat.

Kotiin tultua oli takatukka niin hikinen, että kannatti laittaa sauna lämpiämään ja aloittaa lounaan valmistelut. Kippari tuunasi lohifileen laittamalla siihen karkeaa suolaa, rosepippurirouhetta, mustapippuria ja sweetchilikastiketta sekä hieman öljyä päälle. Näytti tosi hyvältä ja siksi otinkin alkutilanteesta valokuvan. Ajattelin käyttäväni lohireseptiä blogijutussa ”Kipparin chilimaustettu lohi”. Minä huolehdin salaatista, perunoiden keitosta ja jälkiruoasta.

        

Tarkoitus oli kipparilla paistaa se takassa hiilloksella mutta kun sauna oli päällä, niin hän päätti kokeilla sen kypsentämistä kiukaan pesässä hiilloksen päällä. Minähän annoin kaiken tapahtua vaikka omia epäilyksiä olikin.

Sauna maistui hyvältä ja rentouttavalta liikunnan jälkeen. On se liikunta kyllä tosi ikävää ja raskasta, mutta hyvä olo tuleekin kunnon rehkimisen jälkeen myöhemmin ja tulokset tietty. Ja onhan mukavaa, kun saa syödä hyvin liikuttuaan kunnolla.

Kippari haki sitten valmistelemansa lohifileen teräsvuoassa (se piti vaihtaa seuraavaksi kapeampaan, kun ensimmäinen valinta oli liian leveä mahtuakseen kiukaan luukusta sisälle) mukaan viimeisille löylyilleen ja käski katsoa kellosta ajan. Että kypsymistä seurattaisiin kellosta käsin.

Taisi kulua muutama minuutti, kun kuului, että ”Nyt se leimahti liekkeihin!”. Hetken kuluttua lohta kiikutettiin nakuna keittiöön kovalla kiireellä. Seuraavaksi pärähtää palovaroitin soimaan ja kesti aika tovin, kun naku kippari sai palovaroittimen hiljaiseksi.

Itse olin kyseisenä hetkenä kuivaamassa hiuksiani hiustenkuivaajalla, joten en ihan heti ehtinyt ihmettelemään, mitä tapahtui.

Kun lopulta lähdin katsomaan keittiön touhuja, poistui kippari takaisin saunaan ilman lohta. Selässään hänellä oli punainen läikkä,  jota mielessäni kummastelin. No nähtyäni lohifileen ei meikäläisen naurulle enää pitkään aikaan meinannut tulla loppua. Vieläkin nytkähtelen hervottomasti.

Karrelle palaneen lohiparan laitoin jälkikypsymään uuniin, koska se oli sisältä vielä raaka. Kipparin selän punainen läiskä oli palanut saunan kuumassa ovilasissa hänen peruuttaessaan liekehtivän lähiruoan eikun lohivuoan kanssa saunasta ulos. No palanut kohta sai jäähdytystä muovipussillisesta pakastettuja punaherukoita, jotka kiedoin ohueen pyyhkeeseen ja sillä uusi ruoanvalmistusguru sitten paineli palanutta selkäänsä. Onneksi ei tullut sairaalareissua.

Lounas lopulta valmistui, lohi syötiin kera ihanalta maistuvien kuoripäällä keitettyjen perunoiden ja aurajuustolla maustetun perussalaatin (jäävuori, tomaatti, kurkku) kanssa. Jälkiruoaksi oli hedelmäsalaatti pyhälisukkeenaan rouhittua hasselpähkinäsuklaata. Ja lohikin maistui hyvältä, tosin siitä piti poistaa mustimmat osat.

Minulla oli vieläkin hervoton naurukohtaus päällä aina vähän väliä lounaan aikana. Kippari oli hiljaisempi ja totesi, että ehkä se öljy kalanpinnassa oli liikaa tai hiillos liian kuuma tai ehkä foliokääre olisi auttanut. No ensi kerralla paremmin tai pitäisiköhän jättää kokonaan väliin saunankäyttö ruoanvalmistuksessa.

Onneksi on Pata-Pataa
Onneksi on Pata-Pataa

Oikein hyvää Pyhäinpäivän viikonvaihdetta teille kaikille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s