Helmikuu hiihtäen, Torronsuolla tietenkin

Hyvältä vaikuttaa, koko Suomi hiihtää! Sukset, sauvat ja monot ovat loppumassa kaupoista. Onko ihme tällaisena talven ihmevuonna, kun lunta on etelää myöten runsaasti ja pakkaskelit jatkuvat.

Kävin juuri Torronsuon kansallispuistossa korkkaamassa sen ladut tälle talvelle. Viime viikonloppuna siellä olisikin kuulemma ollut vain vesihiihtoa tarjolla, kertoi nuotiopaikalla tapaamani entinen työkaveri.

Onneksi olen kymmenkunta kertaa voinut käydä harjoittelemassa kotipaikkakuntani pururadalla kotoani vain puolen kilometrin päässä. Hiihdon aloitus alkukaudesta on aina haastavaa ainakin itselleni ja siksi lyhyempien reittien kanssa on helppo ja hyvä harjoitella ennenkuin lähtee pidemmille hiihtoretkille.

Nyt olikin jo helppoa hiihdellä repun kanssa tasaista vauhtia kohti Haiponniittun tulipaikkaa. Torronsuon suomaisemat ovat talvella erityisen kauniita ja vetävät vertaa kyllä pohjoisenkin lumimaisemille.

Tulipaikalla kohtasin myös pari pääkaupunkiseudulta hiihtämään tullutta nuorta kaveria. Kertoivat käyvänsä Paloheinässä ja Oittaalla hiihtämässä, mutta ruuhkaa on siellä ihan haitaksi asti, joten olivat hoksanneet lähteä Torronsuolle ensimmäistä kertaa hiihtämään.

Nyt ladut onkin ajettu ympäriinsä, alkutalvi on ollut vielä liian hankalaa vähäisen lumen ja lauhan pakkaskelin vuoksi saada aiemmin latuja kantaviksi suoalueella. Torro Seura ry:n sivuilta Facebookista voi seurata latuinfoa tarkemmin.

Hiihto on kyllä mielestäni parasta talviulkoliikuntaa, antaa liikettä koko kropalle. Samalla saa nauttia suomalaisista talvimaisemista täysillä. Näin alkutalvesta puut jaksavat kantaa lumitaakkaansa ja ovat kuvauksellisia. Mutta ei tarvita paljon tuulen henkäystä tai lauhaa keliä, että ne puhdistautuvat enimmistä lumistaan.

Seuraavalla käyntikerralla täytyy lisätä matkaa Torronsuolla ja kiertää pidempi lenkki. Koko kierroksen matkaksi tulisi n. 30km. Nyt tuli ehkä maksimissaan 14km hiihdettyä Haipponniittulle ja takaisin.

Yksi vaihtoehtoreitti on Kiljamo-Haipponniittu-Kiljamo kulkien suoalueen poikki toiselle rannalle ja sieltä takaisin Kiljamoon, matkaa n. 16km.

Hyvä reitti on hiihtää Katavasaareen ohjaavan reitin kautta Haipponniittuun ja takaisinkin. Kulkee Lehtisaaren sivuitse. Latu on mukavan tasainen hiihtää ilman metsäisempien latuosuuksien möykkelikköjä ja pääset keskelle avosuomaisemia.

Haipponniittun taukopaikalle on matkaa Kiljamolta noin 6-7km. Haipponniittun suojaisan tulipaikan lisäksi vielä siitä noin reilun kilometrin päässä toinen nuotiopaikka, Katavasaari.

Torronsuolla on osittain 2 latua lähekkäin. Menosuuntaan nähden oikeanpuoleista käyttämällä välttyy tiheämmiltä kohtaamisilta ja väistämisiltä.

Kiljamon lähtöpaikalla, Somerontie 732, on myös uudistettu katoksellinen tulipaikka huoltorakennuksineen. Tämä on yleensä aika hyvin käytössä oleva lumettominakin aikoina. Pitkospuupolkuja uudistetaan Torronsuolla ja toivon mukaan jo kesällä 2021 ollaan siinä työssä jo aika pitkällä.

Lähtöpaikkoja hiihtäjille löytyy myös Kalliosta ja Riihivalkamasta 2-tien varrelta. Samoin Torron kylältä pääsee reitille. Latuinfoa löytyy netistä mm. Torro Seura ry:n Facebook-sivuilta ja Tammelan kunnan sivuilta latukartta.

Torronsuo on uskomattoman laaja suoalue. Kansallispuistoalue on noin 30km2. Suon laajuudesta ei pääse käsitykseen, ellei lähde kiertämään pidempiä latukierroksia tai kävelyreittejä lumettomana aikana.

Nyt talvella myös lumikenkäilijät ja umpihankihiihtäjät vaeltavat suolla. Kokemattoman on syytä varoa jäätymättömiä lampareita, niihin voi vajota yllättäen lumenkin läpi.

Hyviä hiihtokelejä, nauttikaa tästä lumisesta talvesta! Latuja riittää Etelä-Suomessakin onneksi.

Julkaissut kristiinatee

Tavallinen poluntallaaja, joka harrastaa luonnossa liikkumista. Liikun luonnossa huvin ja hyödyn (marjastus, sienestys, liikunta ja rauhoittuminen) vuoksi. Elämään kuuluu muukin monipuolinen liikunta: uinti, hiihto, pyöräily, pitkät kävelyretket. Itsekokkaaminen on elämän piristys. Puutarha- ja pihatyöt työllistävät kasvukaudella. Kirjoitan myös kaikenlaisesta elämässäni tapahtuvasta. Ammattini on ruoka-alalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Lifecruisers

We Don’t wait for the perfect moment, we take the moment and make it perfect

kristiinatee

tavallisen poluntallaajan blogi, josta löydät retkeilyä, liikuntaa, purjehdusta, puutarhanhoitoa, havaintoja, sattumuksia ja ajatelmia ruokaakaan unohtamatta

Matkalla lähelle tai kauas

Elämä on matka. Aikuisen naisen matkoja lähelle ja kauas.

Nokisuu

Tales and stories from the places and streets I live in

Revontulia

by Liisa Peltonen

Ukkosensinistä ja myrtinvihreää

Puutarhasta ja sen vierestä

Piilo-osaajat

Rekrytoijan aarreaitta – Asiantuntijoita eri aloille

Kohtisuora

kirjoista ja elämästä

Vispilän viemää

Kokkausta & turinointia

Hifistelijän keittokirja

Herkullista kotiruokaa aidoista aineksista hyvällä mielellä

Hillokeittiö

Hilloja, säilöntää, gluteenitonta leivontaa ja ruoanvalmistusta. Keittiöpsykologiaa, sattumuksia ja elämää.

Endorfiininmetsästäjä

Endorfiininmetsästystä maastoissa ja merellä. Aamueuforiaa altaissa. Hikistä nautiskelua laduilla ja poluilla. Kolhuja ja oivalluksia.

-mip-

Pyöräily on Kivaa!

Patikkamuistio

Venäläinen sotalaiva, haista vi**u!

%d bloggaajaa tykkää tästä: